Ollaan ystäviä hani, ollaan koira ja kani...

Parin flunssaisen päivän jälkeen alkaa näyttää taas siltä, että elämä voittaa. Ollaan retkeilty Pinnin kanssa kunnolla ja touhuiltu kovasti.

Leeviltä oli tarkoitus leikata kynnet, mut sepä ei touhua kovin kauaa jaksanut, pariin otteeseen käänneltyäni sitä uudestaan selälleen syliini, luovutin. Istuin sohvalla ja annoin Leevin olla vapaasti sylissäni. Raukka ei tiennyt mitä tehdä, se kun ei ole ollut vielä sohvalla vapaana, eikä uskaltanut sylistä hypätä lattiallekaan. Lopulta kävi sohvan läpi ja kiipesi takasin syliin. Sitten se rupesi kaivamaan mun housuja, kuin käskeäkseen, et päästä mut lattialle. No en tehnyt mitään ja sit se lopulta keksi hypätä semmosen kaksiosaisen pienen pöydän kautta, siitä alemmalta tasolta. Siinä oli jotain lehtiä vähän vinossa ja Leevi pomppas niitten päälle. Hitaasti lehdet alkoi valumaan lattialle päin ja Leevi reppana valahti niiden mukana. Huvittavaa kateltavaa.. :)

Nyt Leevi hyrrää taas hulluna Pinnin perässä. Ne on jo ihan parhaat kamut. Vähän jännään millon se alkaa merkkailemaan pissimällä, vai alkaako. Edesmennyt Hupu alkoi pissimään Pinnin päälle, joskus sen naamaankiin. Ei kiva. Ehkä Leevi on erilainen... :)