Sohvanpäällinen pesty nyt kahteen kertaan, kun ei yksi kerta riittänyt. On sitkeessä noi kanin pissit... Äsken koneessa pyöri vielä tyyny ja tyynynpäällinen. Eli nyt pitäisi olla kaikki pissit pestynä. Eläinkaupasta sain kullanarvoisen vinkin pistää sohvan päälle jätesäkkiä/ muovipussia ja kun kani pissii sitten sen päälle, se ei olekaan enää niin metkaa kun on käpälät ja kaikki märkänä. Joten nyt sohvani on muodikkaasti vuorattu muovipussein. :)

Tohkeilen tosissani sitä toista kania. Eläinkaupasta kyselin jo häkkien hintoja.. Alennuksella saisi n. 70 eurolla. Pitää katella myös Puput.netin myynti-ilmoituksia. Leevin kastraatio maksaisi suunnilleen saman verran. Sitten uusi pupu suunnilleen samaa hintaluokkaa myös. Ja kaikkeen oheissälään saan varmaan menemään vielä sen saman verran. Sitten se tyttöpupukin pitää varmaan jossain iässä steriloida ja se on vissiin lähemmäs 100 euroa... Kunhan laskeskelen... Tosissaan pitäisi odottaa ehkä noin kuukausi, ennen kuin Leevin uskaltaisi täysin turvallisin mielin leikattavaksi viedä. Sitten siinä piti jonkin aikaa odotellakin kunnes toisen kanin voipi ottaa.

Olen tässä ihmetellyt miten hyvin kanitkin voivat kaikenlaista oppia. Juuri äsken pyysin Leeviä tulemaan alas sohvalta ja se tuli, ilman että tarvi pahemmin ääntään korotella. Sitten se samantien pomppi luokseni kattomaan saako se namia, joten pitihän sille antaa, kun totteli niin kiltisti. Nuo namit toimivat kaneilla oikeastaan ihan samalla tavoin kuin koirillakin, pitää vaan tietää mistä ne tykkää ja tarvitaan siihen hieman aikaakin, että kani tottuu ihmiseen ja oppii missä yhteyksissä saa namia.

Oikeastaan vähän harmittaa, kun Leevi on vaan Pinnin perään. Olen mustis... Hupu hyppeli perässäni ja oikein jahtasi välillä, kun Pinni ei vielä ollut tullut taloon. Leevi taas otti ja rakastui Pinniin heti. Missä Pinni, siellä Leevi. Ja on niin megasuloista, kun Leevi hakeutuu Pinniin kiinni nukkumaan! Äsken se juuri nukkui Pinnin takapuolta vasten. :) Luulisi, että Leevi sopeutuu hyvin uuteen tyttöpupuunkin, kun Pinnistä ei tietenkään ole ollut moksiskaan, eikä myöskään tuosta vanhempien koirasta Millistä. No antaahan tuo Leevi munkin sitä vähän pusutella, kun pidän sitä sylissä. Se on siinä silmät lähes kiinni, (tulkitsen, että se on tyytyväinen), sitten jossain vaiheessa se kääntää katseensa suoraan kohti ja tuijottaa. Varmaan miettii, että pitäisikö tuosta nenästä puraista? :)

Apua! Perjantaina olisi tiedossa sosiaalista elämää ihan ihmistenkin seurassa, eli kotibileet! No kai se on pakko... No juu ei, hauskaahan se on! Ollut tämä piletyspuoli vähän vaisuhkoa viime ajat. Ei sitä enää vaan niin jaksa. Paljon hauskempaa surffata erilaisilla pupusivuilla ja mietiskellä Leevin tulevaa estehyppyuraa... :) Tämmöiseksi tämä elämä menee, kun alkaa lähestyä kolmeakymppiä..

Pinninkin kanssa ollaan tänään ehditty touhuta oikein ahkerasti. Käyty parilla pitemmällä metsälenkillä, pompittu lumihangessa ja pääsipä Pinni mukaan oikein eläinkauppaankin. Pinni oli siellä "aikoinaan" myös Leeviä katsomassa ja nyt sitä selvästi vähän jännitti ne muut puput. :) Huomenna Pinni tapaa toivottavasti äitinsä Fiinan ja siskonsa Foxyn. :)

No nyt Leevi pomppii sohvalle alvariinsa, kun tietää, että sieltä poistullessaan saa namin. Oikea Leevi-lurjus! :)