Pinni pitää huolen, että Leevi menee häkkiin, jos pääsee... (epätarkka kuva)

Tämän päivän elämää: Olen menossa suihkuun ja Leevi pyörii suihkuverhoissa, imuroin ja Leevi on tiellä, olen menossa ulos ja Leevi on änkeemässä ovenrakoon, lasken mitä tahansa lattialle niin Leevi on jo tekemässä siihen reikää... Kun joskus erehdyn valittelemaan kaniongelmistani kanittomalle, kysytään usein: "Mikset pidä sitä häkissä?" Niin miksi? Koska kani ei ole häkkieläin. Ei siellä häkissä juurikaan loikita ja hypitä ja aika pian ne häkin nurkat on tutkittu. Öisin pidän Leeviä häkissä vaan siksi, että on helpompi nukkua, kun ei tarvitse vähän väliä käydä kattomassa mitä se nyt tekee ja tuhoaa. Pinnikin herää joka kolahdukseen ja rapinaan ja ryntää heti kattomaan mitä on tekeillä. Ja noh, useimmiten kaikki edellä mainitsemani on aika vekkulinhauskaa. Etenkin siellä suihkuverhoissa.

Äsken Leevi pilkki vieressäni niin unisena, että tuntui väärältä kirjoittaa tämmöistä, mutta nyt heräsi huikeine venytyksineen ja tutkailee ympärilleen, että jahas, mihis tästä sitten...  Leevi venyttelee enemmän kuin Hupu aikoinaan ja nuo venytykset on melko monipuolisia; selkä kaarella kuin kissoilla ja sitten koko vartalo pitkänä takakäpälät taakse ojennettuina kuin koirilla. Sitten se haukottelee usein herättyään ja joskus myös istuessaan pitempään paikoillaan mietteistään havahtuneena. Sitten se lipoo huuliaan melko usein. Ehkä sillä on joku karva suussa, mistä se yrittää päästä eroon. Ehkä en enää muista millainen Hupu oli puolivuotiaana. Sitä ei samalla tavalla tullut vahdattua kovin usein. Nyt Leevi ajatteli alkaa ompelemaan Singerin vanhalla ompelukoneella, ajatteli ommella verhot uusiksi, kun niitä tuossa yritti purkaa. Harmi kun ei ole vieläkään tuota kameraa. Pinni nukkuu nojatuolissa sapuskaa ja ulkoilua odotellen.

Ainiin, Leevin uusi häkkijärjestely ei sitten alkuunkaan kelvannut pojulle ja piti vaihtaa järjestys takaisin. Kelpaa taas Leevinkin olla.

Juupajuu. Töitä piisaa, mutta rahaa ei ole. Täällä joku aloitti remonttihommat heti aamukahdeksalta. Hermoja repivää pauketta ja poraamista. Onpas väsyneen kuuloista hapatusta. Väsyttääkin. Uni ei tule öisin entiseen malliin eikä ruoka maistu. Mutta kai tämä menee ohi.