Taas näitä päiviä milloin kaikki on mennyt enimmäkseen pieleen alusta alkaen. Aamu oli katastrofaalinen ja ärähtelin viattomalle Pinnille. Lähdin luennoille ovet paukkuen. Olen huomisen, lauantain ja sunnuntain töissä 10-18 ja se vähän stressaa. Ja muutenkin, on taas pinna vähän kireällä. Tapasin isän keskustassa ja isä ehdotti valitusryöppyni jälkeen, että mitäs jos Pinni menisi niille hoitoon viikonlopuksi. Ihana isä, ihanat vanhemmat! En olisi kehdannut itse kysyä, vaikka sellainen ajatus kyllä juolahtikin mieleen.

Leevissä tuntuu olevan kestämistä ihan yksinäänkin nyt. Olin juuri siivonnut sen pissit ja papanaläjän sohvalta, kun se jo istui sohvalla tehden sinne uuden satsin. Onneksi on kunnon suojat! Leevi on pomppinut vähän joka suuntaan tänä iltana. Äsken kävi häkkinsä päältä olevasta namipussista pöllimässä pari namia. Olen oikeastaan todella helpottunut Leevin leikkauksesta, vaikka jännittäähän se. Eilen illalla pillahdin itkuun, kun rupesin miettimään tulevaa leikkausta ja mikä siinä voi mennä vikaan. Ei mulla mikään paras tuuri ole näitten eläinten kanssa ollut, vaikka parhaimpani olen niiden hyväksi yrittänyt tehdä. No, luovun kyllä mistä vaan, mutta en eläimistä, vaikka mitä hiton allergiaa yrittäisi pukata, perkule. Ja vaikka ei olisi mitään muuta niin eläimet on ja pysyy!!