Ja jälleen vanha kuva.

Kirjoitellaanpas tänne pari sanaa eilisestä ettei unohdu. Eilinen oli nähkääs mitä merkittävin päivä; Pinni oli Stocmannilla ensimmäistä kertaa elämässään! En nyt aio ottaa tavaksi raahata raukkaa sinne kovin usein, mutta eilinen käynti oli päiväohjelmajärjestelyjen takia pakollinen ja kun kerta koiran saa sinne viedä niin voihan sitä kokeilla. Pinni ainakin tuntui tykkäävään kovasti. Se kuljeskeli niin nätisti ja tärkeän näköisenä vierelläni välillä vilkuillen muhun kuin hyväksyntää hakien. Tietysti kehuin kovasti. Mummot ja muutama nuorikin tuli silittelemään (Pinniä) ja juttelemaan. Käytiin myös Akateemisessa kirjakaupassa. Sitten pyörittiin vielä Pinnin ja ystäväni kanssa hetki keskustassa jonka jälkeen kävelimme Tervasaareen Piknikille. Käytiin ensin Pinnin kanssa koira-aitauksessa (pienien koirien), koska Pinni tykkää pikkukoirista ja kysyin kyllä, että saadaanko tulla ja saatiin. Pinni ei ole pieni eikä iso, mutta siellä ei ollut aitausta keskikokoisille koirille. Isojen koirien aitaukseen en edes yrittänytkään mennä, koska Pinni tunnetusti kokee usein isommat koirat uhkaaviksi ja alkaa sitten esittelemään hampaitaan. Tästä sitten pian siirryttiin etsimään sopivaa piknikpaikkaa, joka löytyikin pian. Pinnillä oli tietysti mukanaan omat eväät ja juomat. Kuusi tuntia meni kevyesti ilman vastalauseita, kun Pinnillä riitti tarkkailtavaa ohikulkevissa ihmisissä, koirissa, pyöräilijöissä, lenkkeilijöissä ja sorsissa. Tosin sorsat ei kyllä ois voinut vähempää kiinnostaa. Merituuli vilvoitti mukavasti ja pilviäkin oli sen verran, että ei ollut ollenkaan liian kuuma.

Eli siis Stockalla ja piknikillä. Pitäisi alkaa käymään hiukan useamminkin Pinnin kanssa tuolla keskustassa päin tai muuten vaan lähteä hieman kauemmaksi ulkoilemaan, kun Pinni selvästi tykkää ja tulee vähän liian usein pörrättyä vaan tässä Keskuspuiston liepeillä. Vaihtelu virkistää kumpaakin.

Leeviltä pitäisi leikata taas kynnet ja muutenkin sylitellä enemmän. Leevi niin tykkää kölliä selällään sylissä. Ihan tyytyväinen se muuten on ollut ja ruoka maistuu helteistä huolimatta loistavasti. Välillä tuntuu, että Leevi määrää milloin ruokakippo täytetään enkä minä. Joskus aamuisin tarkistan, että sillä on heinää ja vettä ja ajattelen että annan muuta sapuskaa vasta illemmalla niin eiköhän Leevi tule juuri silloin hyörimään jalkoihin ja ryntää tohkeissaan ruokakupille ja vilkuile siellä sitten, että no ni, no ni vauhtia nyt! Semmoinen jukuri. Ei ole onneksi ollut kateissa sitten viimeviikon. :)

Aika väsynyt nyt kun taas pitkä työpäivä takana. Muuten olisi jaksanut kirjoitellakaan, mutta täytyihän nyt Pinnin Stockmannin reissu raportoida! Mutta nyt näemmä jäin tähän muuten vaan jaarittelemaan joten lopettelen tämän nyt sitten tähän taas tältäpäivältä. Kiitän ja kuittaan.