Jihuu! Tänään siis Pinni ja siskon hauvavauva Lina tapasivat ensikertaa. Tai itseasiassa toisen kerran, mutta ensimmäinen tapaaminen oli ikäväkyllä mennyt täysin pieleen. Ensimmäisellä yrittämällä minä olin vielä Irlannissa ja tutustumista oli yritetty hihnassa pitäen ja heti Pinnin juoksujen alettua ja rähinäksihän se oli mennyt. Tutustumisesta ei Pinnillä ikäväkyllä tule yhtikäs mitään jos se tapahtuu kytkettynä, eikä se ole edes luonnollistakaan koirille. Tällä kertaa tutustuttiin vapaana. Odotettiin Pinnin kanssa matkan päässä ja Lina ensin katteli hieman jännänä kauempana, kunnes lopulta sisko lähti tulemaan kohti, Pinni lähti vastaan ja Lina lähti juoksemaan kohti. Koirat haistelivat, eikä Pinni edes hampaita vilauttanut tai karvoja nostanut. Sitten voitiinkin jo juosta kylkikyljessä innoissaan. Lina oli ihan intona ja Pinni ei paljoa tuntunut edes kiinnittävän huomiota mukana ja perässä juoksevaan pentuun.

Vauhti oli enimmäkseen sellaista, että kuvia oli miltei mahdotonta ehtiä näpsäsemään ajoissa.

Pinni ja lumikasa metsässä. :)

Kaveruksilla vauhti päällä eli pari pistettä.

Eli kiva aamupäivä ja nyt ei enää tarvitse jännäillä ensitapaamista. Kavereita ollaan! :)