Voi vähnä. Eilinen pirteily jatkui sitten läpi koko yön ja tänään ollaankin oltu vaihteeksi koomassa. Töiden jälkeen haahuilin metsässä piristymisen toivossa, mutta aurinko ja väsymys pakotti istumaan kalliolle. Siinä sitten heittelin hajamielisenä keppiä miettien kenelle soittaisin ja valittaisin. Lopulta päätin säästää kaikki valituksiltani ja raahustin kotiin, kaaduin sängynpohjalle ja nyt yritän sitten tässä selvitä tokkurasta. (Niin siis Pinni oli tietenkin mukana tuolla metsähaahuilureissulla.)

Olisi tuhat asiaa toimitettavana. Sitä sun tätä. Mutta ihan koomassa. Kahviakaan viitsisi enää alkaa keittelemään, ettei taas koko yötä tulisi tapiteltua kattoa. Onneksi kello on vasta seittämän. Kerkiäähän tässä piristyä ja saada aikaseksi vaikka ja mitä. Mun puolesta tänään ois saanu sataa koko päivän. Sopisi paljon paremmin tähän koomailuun. Aamu vaikutti lupaavalta, mutta kas, pianhan se pirtsakka aurinko sieltä taas alkoi paistelemaan täydeltä terältä, ettei saanut edes rauhassa olla "harmaa". Pöh.. Jos olisi rahaa, kävisin ostamassa kaikenlaista piristävää, lähinnä terveellistä sapuskaa. Mutta ei, keitän makaroneja, maistelen vähän hunajaa makeannälkään, mutustan kuivaa näkkäriä ja kokoajan tekisi mieli jotain. Mutta oma moka, kärsittävä on. Mitäs pitää tuhlata aina palkkansa heti alkuunsa. Tyhmästä päästä joutuu kärsimään.

Onneksi ylihuomenna pääsee mökille rentoutumaan ja virkistymään. Toivottavasti säät suosii sen verran, että Leevi pääsisi vähän nuuhkimaan vielä syyssäitä.